Suomen Judoliitto r.y                         5.1.98
Aluevaliokunta
___________________________________________________________________ 
    

ESIPUHE

Aluetoiminnan päätehtävänä on tuottaa liiton palveluja lähellä seuroja ja niiden harrastajia.

Se on organisaatio, joka valvoo seurojen ja harrastajien etuja.

Koordinoi toiminnan yhteistyössä seurojen kanssa, jolla vältetään päällekkäisyydet alueellisissa ja valtakunnallisissa tapahtumissa.

SJul aluevaliokuntaan kuuluu alueiden aluepäälliköt ja puheenjohtajana toimii Sjul halituksen jäsen.

Aluetoiminta rahoittaa toimintansa pääosin palvelumaksuilla ( koulutus, leirit, valmentajaraha yms.) 

1. YLEISTÄ ALUETOIMINNASTA

Aluetoiminnalla toteutetaan jäsenseurojen ja näiden harrastajien tarpeita.

Jokainen alue on itsenäinen toimintayksikkö.

2. ALUETOIMINNAN TAVOITTEET

2.1. Toiminta:
Suunnitelmallista, vakaata, tuloksellista ja ammattitaitoista.

2.2. Koulutus:
Monipuolista ja aluetapahtumien yhteydessä useita erilaisia koulutustilaisuuksia.

2.3. Kilpailu:
Vilkasta, organisoidut valmennusryhmät, SM-karsinnat alueilla ja A/B kisat

2.4. Valmennus:
Ammattimaista, OTO-valmentajia, aluesaleja

2.5. Aikuis- harrasteliikunta:
Useita alueleirejä, erikoisleirejä (kata-, tekniikka- yms.) täsmäleirejä (tietylle kohderyhmälle), toiminta koko alueella ja seuravierailuharjoituksia. Toiminta tukee valmennustoimintaa (leirimaksut).

2.6. Talous:
Tulot kattavat menot, seurojen panos mahdollisimman pieni, riittävät budejetit, ja aluetapahtumien osallistumisvelvoite esim. 4 x ennen vyökoetta.

3. ALUEJAKO

Toiminta jakaantuu maantieteellisesti, liiton laatiman aluekartan mukaan, kuuteen eri alueeseen:

3.1. Pohjois-Suomi

3.2. Itä-Suomi

3.3. Lounais-Suomi

3.4. Länsi-Suomi

3.5. Etelä-Suomi

3.6. Kaakkois-Suomi

4. HALLINTO

4.1. Alueparlamentti:
Alueparlamentti toimii alueen päättävänä elimenä, joka kokoontuu yksi – kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syysparlamenttiin.

Alueen judoseuroista voi osallistua yksi edestaja / ääni, seuran valtuuttamana.
Käytettävissä oleva äänimäärä määräytyy Sjul:n seuraluokittelun mukaan ( SJul:n säännöt 7 § ).

Alueparlamentin kutsuu koolle Ipponissa, aluetiedotteessa tai erillisellä kirjeellä viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta, aluejohtoryhmän valtuuttama henkilö.

äänestyksissä tehdään päätökset yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ( Sjul säännöt 12 § ).

Kokous ajankohdat määräytyvät liiton vuosisuunnitelman mukaan.

Alueparlamentin tehtävänä on:
* hyväksyä alueen toiminta- ja taloussuunnitelma
* hyväksyä alueen toimintakertomus ja tilinpäätös esitys liitolle
* päättää koulutus-, kilpailu-, valmennus- ja leirisuunnitelmat
* valita aluejohtoryhmä
* käsitellä muut alueparlamentille esitetyt asiat
* hyväksyä tapahtumakalenteri
* esittää palkattavien työntekijöiden valinnat liitto hallitukselle

4.2. Aluejohtoryhmä:
Aluejohtoryhmä suunnittelee, toteuttaa, ohjaa ja koordinoi alueen toimintaa.

Aluejohtoryhmän puheenjohtajaa kutsutaan aluepäälliköksi, hänen lisäkseen joryyn kuuluu 3 - 6 jäsentä.

Alueet voivat nimetä seuraavat aluetoimihenkilöt, jotka voivat olla myös joryn jäseniä:
* aluevalmentaja,
* nuorten aluevalmentaja,
* naisen/tyttöjen aluevalmentaja,
* koulutuspäällikkö,
* aluetuomari,
* aluegraduoija,
* talouspäällikkö ja aluesihteeri / -tiedottaja.

Joryyn ei voi kuulua liiton palkattu toimihenkilö.

Aluepäällikkö on Sjul aluevaliokunnan jäsen.

Jory kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 2 kertaa vuodessa.

Johtoryhmän tehtävät:
* koulutus-, kilpailu-, valmennus- ja leirisuunnitelmat/toteutukset
* toiminta- taloussuunnitelma
* toimintakertomus, tilinpäätös
* tapahtumayhteenvedot
* aluetiedote
* tiliöinti liittoon ja talouden hoito
* dokumentointi, arkistointi
* kutsua koolle alueparlamentti
* voi tehdä aloitteita vyöarvokorotuksista ja ansiomerkeistä