Aluepäällikön seminaariesitys Judo Extreme risteilyllä 14.9.2002
|
|
Aluepäällikön seminaariesitys Judo Extreme risteilyllä 14.9.2002 |
|
Puhe on pidetty, kuten kuvasta näkyy ! Kirjoitin referaatin pitämästäni puheesta tekemieni muistiinpanojeni sekä muistini varassa. Puhe ei tilaisuudessa ollut sanasta sanaan sellainen kuin se on nyt jälkeenpäin kirjoitettuna, mutta yritin kirjoittaa sen seuraamaan puheeni henkeä niin tarkasti kuin se vain jälkikäteen on mahdollista. Mukavia lukuhetkiä olitpa sitten risteilyllä tai et ! Täältä löydät esityksen materiaalin Power-Point muodossa (681 kt). |
kuva:Arttu Laitinen |
|
Erkki Jokikokko |
Olen erittäin iloinen siitä, että sain tilaisuuden tulla esittelemään teille Suomen Judoliiton Etelä-Suomen aluetta ja sen toimintaa.
Minun nimeni on Erkki Jokikokko ja toimin Suomen Judoliiton Etelä-Suomen alueen aluepäällikkönä. Olen 41-vuotias vantaalainen järjestelmäsuunnittelija ja muuten täysin tavallinen perheenisä paitsi että en ole "koskaan" kotona.
Kuten näette, olen aloittanut "judo-urani" suhteellisen myöhään ja lähes kaikilla teistä on omaa judotaustaani reilusti pidempi judo-ura. Suoritin keltaisen vyön vuonna -94 ja ruskean vyön vuonna 2000. Tänä aikana olen vetänyt Hontai Judossa alkeiskursseja, jatkokursseja, kuntojudoa jne. Lisäksi olen ollut järjestämässä kilpailuja, leirejä yms normaaliin seuratoimintaan liittyviä juttuja. Tuomarina olen ollut ahkerasti viimesten reilun puolentoista vuoden aikana.
Viime vuoden toimin alueen apulaispäällikkönä ja rahastonhoitajana. Tämä oppivuosi oli minulle erittäin tärkeä. Varsinkin rahastonhoitajana saa suhteellisen kattavan kuvan siitä mitä kaikkea alueella tapahtuu. Olen vahvasti sitä mieltä, että mikäli teillä on toimiva alue ja syystä tai toisesta haluatte vaihtaa aluepäällikköä, ottakaa tämäntyylinen "aikalisä" käyttöön. Väitän. että mikäli minä en olisi käynyt "oppivuottani" olisi Etelä-Suomen alueen toiminta "romahtanut" kuluvana vuonna !
Etelä-Suomen alue on suhteellisen pieni alue maantieteellisesti; välimatkat ovat lyhyitä ja ihmisiä alueella asuu paljon. Ehkä juuri tämä on yksi niistä syistä, miksi alueen toiminta on niin vilkasta kuin se on ! Alueen kahden kaukaisimman seuran välimatka on vain noin 230 kilometriä ja pääkaupunkiseudulle kauimpana olevalta paikkakunnalta Hangosta matkaa on noin 130 kilometriä.
En tunne historiaa, millä aluekartta on tehty, mutta aluejakoa kannattaisi varmasti hieman miettiä uudelleen. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa seuroja on noin 10 kappaletta ja matkaa Raahesta Sodankylään tulee noin 430 kilometriä. Itä-Suomen alueen kahden kaukaisimman paikkakunnan Mikkelin ja Kajaanin välimatka on noin 350 kilometriä ! Aluetoiminnan pyörittäminen tuollaisilla välimatkoilla on varmasti vaikeaa tai mahdotonta.
Etelä-Suomen alue on Suomen suurin alue, jos mittana käytetään seurojen lukumäärää. Seuroja alueella on noin 30, joista yhdeksän Helsingissä, neljä Espoossa ja kaksi Vantaalla. Muut paikkakunnat, joilla judotoimintaa Etelä-Suomessa harjoitetaan näkyvät oheisesta kuvasta. Tammisaari taitaa puuttua kuvasta !
Tässä on esitetty Etelä-Suomen osuus Arttu Laitisen vuonna 2001 tekemästä kyselytutkimuksesta. Järjestin seurat "suuruusjärjestykseen" vasemmalta oikealle siten, että kerroin seuran ilmoittaman harjoitusten määrän viikossa keskimääräisellä harjoituksissa kävijöiden lukumäärällä. Näin sain laskettua osallistujamäärän, joka seuran harjoituksissa viikottain käy.
Meillä on alueella yksi suuri seura; Tikkurilan Judokat, joka on valtakunnallisestikin iso seura, mitattiinpa seurojen kokoa millä kriteerillä tahansa. Laskemallani tavalla Tikkurilan Judokat on kaksi kertaa suurempi kuin alueen seuraavaksi suurimmat seurat. Näitäkin seuroja kutsun alueen mittakaavassa suuriksi seuroiksi ja niitä on puolikymmentä. Edellisiä pienempiä mutta silti suurehkoja tai keskisuuria seuroja alueella on pitkälti toistakymmentä. Loput laskisin pieniksi seuroiksi. Lukuja voitte itse tutkia tarkemmin saamastanne materiaalikansiosta. Tämän kuvan tarkoitus oli vain antaa yleiskuva siitä millaisia ja minkä nimisiä seuroja alueella toimii.
Mikä on aluetoiminnan toiminta-ajatus; idea, jonka vuoksi aluetoimintaa järjestetään tai pitäisi järjestää. Suomen Judoliiton aluevaliokunta on tehnyt vuonna -98 paperin nimeltään "aluetoiminnan johtosääntö", jonka silloinen Judoliiton hallitus lienee hyväksynyt. Toinen ja kolmas lause ovat mielestäni pelkkiä korulauseita, mutta ensimmäistä lausetta kannattaa hieman miettiä.
"Aluetoiminnan päätehtävänä on tuottaa liiton palveluja lähellä seuroja ja niiden harrastajia". Hieman epäselvästi sanottu; ehkä liitolle itsellenkään ei ole oikein selvinnyt, miksi aluetoimintaa pitäisi tai kannattaisi järjestää. Mitä ovat sellaiset liiton palvelut, joita aluetoiminnalla voidaan tuottaa ?
Itselläni ei tule mieleen mitään muuta kuin koulutus ja oletankin, että liitto toivoo alueorganisaation järjestävän koulutuksia. Onko näin ? (päännyökkäyksiä sieltä täältä)
Dan kollegio on esittänyt odotuksensa aluetoiminnasta liittoa paljon selvemmin. Kuvassa olevasta ensimmäisestä lauseesta kiinnittyy huomio sanaan "judoleiri" ja toisesta lauseesta sana "I-tason koulutus". Nämä vahvistuvat kun katsotaan aluegraduointioikeudet omaavan alueen vaatimuksista toista virkettä "alue toteuttaa koulutusta... esim. vähintään 4 alueleiriä vuodessa." Tämän perusteella näyttää siltä, että dan-kollegio odottaa alueelta koulutusten järjestämisen lisäksi myös leirien järjestämistä. (taas pään nyökkäyksiä sieltä täältä)
Aluetoiminta on vapaaehtoistyötä, jota seurat ja niissä toimivat jäsenet tekevät. Ei kukaan ole niin hullu, että tekisi tämäntyylistä toimintaa, ellei kokisi saavansa siitä jotain hyötyä. Yritin miettiä seuraa pyörittävän ihmisen näkökulmasta millaisia hyötyjä seurat voisivat aluetoiminnasta mahdollisesti saada. Hyötyjen arvotus varmasti vaihtelee suuresti seurasta toiseen ja jopa seuran sisällä.
Seuraavassa esittämäni hyötynäkökohdat ovat oman henkilökohtaisen mietiskelyn tulos, eivätkä välttämättä ole edes oikeita mutta ... Toinen lause yhtyy täysin dan-kollegion odotuksiin aluetoiminnasta; koulutusta ja leirejä lähellä. Alueellinen kilpailijoiden valmennustoiminta voi olla joillekin tärkeä syy harjoittaa aluetoimintaa.
Uskoisin, että suurin osa aluetoimintaa pyörittävien ihmisten motiiveista löytyy tavalla tai toisella kuvan kolmannelta riviltä. Yhteistyö, toisiimme tutustuminen, verkostoituminen osallistuminen. Kaikkein tärkeimmän motiivin uskon olevan sen, että alue halutaan pitää "elävänä" Mikäli pysytään paikallaan ja toiminta hiipuu ja hiljenee, on vain yksi suunta; alaspäin; taantuma.
Itse hieman laajemmin ajatellen koen kaiken aluetoiminnan tärkeimmäksi asiaksi sen, että aluetoiminnalla luodaan puitteita ja mahdollisuuksia alueen judokoille lähteä matalalla kynnyksellä ulos omalta salilta "homehtumasta"; tutustumaan muiden seurojen judokoihin, uusiin vetäjiin ja niin edelleen. Olen varma siitä, että kynnys lähteä esim. alueleirille, koulutustilaisuuteen tai kata-leirille on paljon pienempi kuin se, että lähdet yksin vieraan seuran harjoituksiin, joissa saat tai joudut ensimmäisillä kerroilla ottamaan sata kymmenen lasissa randoria koko seuraa vastaan. Toisille tämäkin sopii, mutta ei suinkaan kaikille. Aluetoiminnalla luodaan mahdollisuuksia kaikille lähteä edes silloin tällöin ulos omalta salilta.
Alue on juuri niin aktiivinen kuin alueen seurat ja niissä vaikuttavat ihmiset ovat. Aluetta ei todellakaan ole ilman aktiivisia seuroja ja aktiivisia ihmisiä. Seurat järjestävät alueen tapahtumat joko itse tai alueorganisaation tukemina tai yhteistyössä dan-kollegion valitsemien kouluttajien kanssa. Jos te haluatte aktiivista aluetoimintaa teidän täytyy tehdä se itse ja olla aktiivisia.
Alueen seurojen edustajat kokoontuvat alueellamme pari kertaa vuodessa tapaamisiin, joita kutsutaan alueparlamenteiksi. Marras- joulukuun tapaaminen on ns. virallinen kokous, jossa valitaan aluejohtoryhmä ja alueen toimihenkilöt.seuraavaksi vuodeksi.
Tapaamisissa mietitään, mitä seuraavalla kaudella halutaan järjestää, mihin on tarvetta ja löytyykö halukkaita seuroja ja ihmisiä järjestämään tapahtumia. Viimeksi kokoonnuimme elokuun puolenvälin tienoilla epävirallisemmin "Kantvik-forumissa" jossa löimme lukkoon tämän kuluvan syksyn tapahtumatarjonnan ja järjestäjät. Tapahtumista kerron tarkemmin hieman myöhemmin.
Alueen työrukkanen on alueparlamentin valitsema aluejohtoryhmä, johon kuuluu minun lisäkseni kolme muuta ihmistä, Matti Lattu, Elina Koskenoja sekä Marja Korpiniemi. Minua aluejohtoryhmän puheenjohtajana kutsutaan aluepäälliköksi. Aluejohtoryhmä organisoi, koordinoi ja pitää huolen siitä, että suunnitellut tapahtumat todella järjestetään. Meillä aluejohtoryhmän jäsenille on kaikille jaettu omat vastuualueet, joita ovat jo aiemmin puhuttujen koulutusten ja leirien lisäksi TehoTiimitoiminta sekä Junnu-Cup toiminta, joista molemmista kerron hieman tarkemmin kohta.
Oma vastuualueeni on koulutus; toki "sukkuloin sujuvasti" muidenkin johtoryhmän jäsenten vastuualueilla tarvittaessa. Tehtäväni on koordinoida kaikki alueella tapahtuva koulutus. Me olemme panostaneet todella paljon siihen, että Judoliiton uusittu koulutusohjelma saadaan peruskoulutusten osalta alueella toteutumaan käytännössä.
Meillä on todella suuri kouluttajaryhmä, jota on systemaattisesti koulutettu viimeisen vuoden aikana vetämään uusittuja Judoliiton vanhaa C-lajiosaa vastaavia kursseja "Judon perusteet" ja "Oppiminen ja opettamisen perustaidot". Nyt tilanne on niin hyvä, että kuluvana syksynä vedämme jo "Judon perusteet"- kurssin omin voimin. Toivon että saamme asiat niin hyvälle tolalle, että voisimme vetää molemmat kurssit jo vuonna 2003 sekä keväällä että syksyllä. Haaveenani on, että tulevaisuudessa voisimme vielä laajentaa koulutusrepertuaariamme.
Peruskoulutus on vain yksi osa koulutusta. Olemme järjestäneet alueella vähintään yhden tuomarikurssin vuodessa. Valitettavasti... anteeksi nyt tulee hieman ruma sana; Valitettavasti meillä judokoilla ei näytä olevan "munaa" ryhtyä tuomareiksi ja panna itseämme peliin. Kursseille on ollut vaikeaa saada riittävästi osallistujia, joten tuomaripula etelässä on käsinkosketeltava, eikä siihen tällä asenteella ja saamattomuudella tule parannusta.
Graduoijakoulutuksia vedämme tarpeen mukaan; viimeisin oli joulukuussa 2001.
Katakoulutus on Jaakko Hannulan aktiivisuudesta johtuen löytänyt meillä viimeisen vuoden, puolentoista aikana aivan uuden "ilmeen", ja kursseilla on ollut väkeä vähintäänkin tyydyttävästi. Keväällä järjestetyissä kahdessa ju-no-kata tilaisuudessa oli osallistujia molemmissa yli kolmekymmentä, katame-no-kata leiripäivä keräsi yli kaksikymmentä osallistujaa ja nage-no-kata leiripäivä tukki FinnDain salin. Seuraava nage-no-kata klinikka järjestetäänkin suuremmissa tiloissa ja runsaalla vetäjäjoukolla.
Katakoulutusten irrottaminen omiksi tilaisuuksiksiin näyttää meillä ainakin tällä hetkellä toimivan hyvin. Kata-koulutustahan yritettiin aikoinaan vetää alueleirienkin yhteydessä; huonolla menestyksellä; osallistujia oli usein vain kourallinen !
Tavoitteeni jatkossa on, että saamme tämän kata-klinikkatoiminnan toimimaan säännöllisesti 2-4 kertaa vuodessa, jolloin opiskellaan jotain muuta kuin nage-no-kataa. Nage-no-katan "preppauspäivät" on saatava aikaiseksi ennen kevään aluegraduointia sekä syksyn alue- ja liittograduointia.
Toimitsijakoulutusta järjestämme tarpeen mukaan. Viimeinen suurempi koulutus taisi olla vuonna -99. Ensi viikolla käyn itse vetämässä kahdelle seuralle toimitsijoiden peruskoulutuksen.
TehoTiimitoimintaa on pyörittänyt erittäin ansiokkaasti Matti Lattu ja hänen apunaan on ollut Antti Renko. Tällä hetkellä TehoTiimiin taitaa kuulua jo 69 jäsentä, jotka edustavat viitätoista eri seuraa, osa alueen ulkopuoleltakin. TehoTiimi on alueellinen kilpailijaryhmä; en kutsuisi sitä kuitenkaan valmennusryhmäksi. TehoTiimiin pääsee jokainen kilpailemisesta kiinnostunut juniorijudoka joka maksaa TehoTiimiin jäsenmaksun. Jäsenmaksu on tänä vuonna 60 euroa.
Tällä jäsenmaksulla jäsen on oikeutettu osallistumaan TehoTiimi leiripäiviin sekä maksutta alueleireille. TehoTiimille järjestetään säännöllisesti kaksi kilpailumatkaa ulkomaille joko täysin omin voimin tai sitten yhteistyössä muiden kanssa. Keväällä teemme reissun Ruotsiin ja Joulukuussa käymme Hollannissa.
Näiden lisäksi TehoTiiimille hankitaan tarvikkeita; kasseja, hiamerkkejä yms. tarpeen mukaan. Alue ei käytä näitä tuotteita rahanhankkimiskeinona itselleen vaan tarvikkeet myydään ulos alle omakustannushinnan, jolloin TehoTiimiä tuetaan myös tällä tavalla.
TehoTiimiläisille myönnetään myös stipendejä ja vanhempien TehoTiimiläisten ulkomaille suuntautuvia kilpailumatkoja ja leirejä pyritään mahdollisuuksien mukaan tukemaan.
Junnu-Cup kilpailut vastannevat pohjoisessa käytäviä Pultti-Kuppi kilpailuja, joista käytiin taannoin kiivastakin keskustelua liiton internet sivuilla. Junnu-Cup'it ovat harjoituskilpailuja valko- keltavöisille vähän tai ei ollenkaan kilpailleille judokoille ja niitä pyritään järjestämään neljä kappaletta vuodessa.
Ajatuksena on tehdä kynnys kokeilla kilpailemista mahdollisimman alhaiseksi. Lisenssiä ei tarvita, pitipä liitto siitä tai ei. Alue hankkii vakuutukset ja kilpailumaksutkin kilpailijoille on saatu pidettyä kohtuullisina. Tilaus näille kilpailuille on ilmeinen, sillä esimerkiksi viime keväällä Kirkkonummelle kokoontui yli 200 valko- keltavöistä judokaa kokeilemaan kilpailemista. Vähimmilläänkin osallistujia on ollut pitkälti toistasataa. Suosittelen !
Alueleiritoiminta meillä on saatu pidettyä säännöllisenä. Alueleirejä järjestetään neljä vuodessa; osa yksipäiväisiä ja osa kaksipäiväisiä. Osallistujia leirit keräävät säännöllisesti toistasataa. Kuten jo aikaisemmin totesin, TehoTiimille leirit ovat ilmaisia. Vaikeutena etelässä on leirien pitoon sopivien tilojen löytäminen. Tiloista maksettavat vuokrat ovat suuret ja tiloja on ylipäätäänkin erittäin vaikea saada.
Alueella on myös muita toimihenkilöitä. Toimiva tiedotus on elinehto toimivalle alueelle. Tiedottajan lisäksi alueella on aluetuomari, aluegraduoijat sekä rahastonhoitaja.
Yhteenvetona voidaan todeta, että alueen organisaatioon kuuluu noin kaksikymmentä henkilöä noin kymmenestä alueen kolmestakymmenestä seurasta. Toki alueen tapahtumia järjestää myös sellaiset seurat, joista ei ole edustusta alueorganisaatiossa.
Erittäin positiivista on se, että alueen seurat käyttävät alueen tarjontaa erittäin laaja-alaisesti hyväkseen. Totean toisen kerran, että alue on juuri niin aktiivinen kuin alueen seurat ja niissä toimivat ihmiset ovat !
Tässä näette alueella viime keväänä järjestetyt koulutukset ja leirit: pari alueleiriä, tuomarikoulutus, TehoTiimileiripäiviä sekä kilpailumatka Oxelösund'iin Ruotsiin. Kiitos Jaana !
Em. lisäksi järjestettiin kaksi ju-no-kata leiripäivää, katame-no-kata leiripäivä sekä nage-no-kata leiripäivä
Kilpailut ja graduoinnit: kaksi Junnu-Cup kilpailua, aluemestaruuskisat sekä pari Suomi-Cup kilpailua joiden lisäksi alueella järjestettiin kaksi aluegraduointia.
Tänä syksynä järjestetään seuraavat tapahtumat joille kaikille on jo päivämäärä ja järjestäjä tiedossa. pari alueleiriä, ohjaaja-ilta, tuomarikoulutus, TehoTiimileiripäiviä, Judon perusteet koulutus sekä Vauhkosen Penan kanssa yhteistyössä järjestettävä kilpailumatka Hollantiin. Kime-no-kata ja nage-no-kata leiripäivä järjestetään myös.
Uutena mielenkiintoisena tapahtumana on Meidokan'in järjestämä joukkuekilpailu, jossa joukkueiden kasaaminen pitäisi onnistua pieneltäkin seuralta. Kerätkääpä porukkanne ja tulkaa Helsinkiin kisaamaan, niin saamme onnistuneen tapahtuman, josta toivottavasti tulee säännöllinen.
Syksyllä järjestetään vielä kaksi Junnu-Cup'ia sekä aluegraduointi joulukuussa.
Tässä näette "noin" lukuina alueen tulo- ja menokertymän, joka on siivottu "läpilaskutuksesta". Alueen tuotot koostuvat lähes täysin koulutustuotoista ja TehoTiimin jäsenmaksuista. Menoista valtaosa liittyy tavalla tai toisella TehoTiimiin.
Ilman aktiivisia ihmisiä ei aluetoimintaa ole mahdollista pyörittää. Aluetoiminnan täytyy olla myös erittäin suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Muuten se menettää uskottavuutensa. Tietyt peruspalvelut on pystyttävä järjestämään vuodesta toiseen säännöllisesti. Yhteistyökyky ja -halu ovat ehdoton edellytys aluetoiminnalle. Tässä meillä judokoilla on mielestäni tosi paljon syytä vilkuilla peiliin. Toimiva tiedotus ja yhteyden pito ovat elintärkeät toimivalle ja elävälle aluetoiminnalle.
Totean kolmannen kerran, että alue on juuri niin aktiivinen kuin alueen seurat ja niissä vaikuttavat ihmiset ovat.
Meillä alueen tiedotus hoidetaan jatkuvasti ajantasalla olevien internet sivujen kautta sekä alueellisella postituslistalla, johon kuuluu tällähetkellä hieman alle sata ihmistä.
Lisäksi meillä on maailman paras suomenkielinen judoa koskeva tapahtumakalenteri
Kyösti Korpiola totesi IPPON-lehdessä vuonna -96 että Suomessa kaikki ajattelevat vain itseään ! Japanissa kaikki ovat "joukkona judossa". Minä totean että mikäli meillä toimittaisiin yhteistyössä, yhdessä tehden, kukoistaisi judotoimintamme paljon runsaammalla väriloistolla !
KIITOS !