|
Kuvagalleria löytyy painamalla tästä >>
Olipa iloinen yllätys, kun vantaalaisen Jokirannan koulun erityisluokanopettaja Marjo Enqvist lähestyi minua syksyllä 2004 ja kyseli mahdollisuutta järjestää judollisia liikuntatunteja tämän mm. pienryhmäopetusta tarjoavan koulun 8-9 luokkalaisille oppilaille
No ei muuta kuin tuumasta toimeen ;-) Marjo lupasi varata Tikkurilan urheilutalon tatamit käyttöömme ja judotunnit pidettiin kahtena torstaina tammikuussa 2005 (20.1. ja 27.1.) minun ja Koulujudo ry:n pääopettajan Mika Walkaman toimesta.
Minua ainakin jännitti ensimmäinen tunti. Minkähänlaista porukkaa sieltä tulee, saammeko heidät innostumaan… ? Avoimia kysymyksiä oli paljon ja varsinkin ensimmäisen reilun tunnin mittaisen judotuokion etukäteissuunnittelu oli vaikeaa !
En tiennyt oppilaiden tai opettajien odotuksista tai tarpeista mitään. En tiennyt miten he suhtautuvat toisen ihmisen koskettamiseen, joka on judoharjoittelun edellytys. Olin varautunut siihen, että ennakkosuunnitelmani eivät "toimisikaan" ? Tilanteeseen oli pakko mennä "avoimin mielin" ja olla valmis siihen, että todennäköisesti joutuu "säveltämään" koko harjoituksen ja heittämään alkuperäiset suunnitelmat romukoppaan ? No… etiäppäin sano mummo lumessa ja hommiin ;-)
Molemmissa harjoituksissa oli suurin piirtein sama noin kymmenen oppilaan porukka.. Molempien harjoitusten aluksi komensin oppilaat riviin. Totesin, että kenenkään ei tarvitse pelätä mitään ! Samalla painotin myös sitä, että kenenkään ei ole pakko tehdä yhtään sellaista asiaa, joka syystä tai toisesta tuntuu pahalta. Toivoin kuitenkin, että kaikki kokeilevat ja yrittävät ja korostin ennakkoluulotonta asennetta. Hiljennyimme mokusoon hetkeksi ja sitten aloitettiin.
Aloitellaanpa... mokuso
Ensimmäisen tunnin alussa pyysin jokaista hakemaan parin. Porukka "repesi" nauruun kun näytimme mallisuorituksen, jossa toinen pareista pyörittää pariaan, joka on mennyt "mykkyrään". Vain yksi pari jäi hetkeksi ihmettelemään että mitä ? kun muut jo pyörittelivät toisiaan tatamin päästä päähän. "Jää" oli murrettu ;-) ja naurunremakkaa kuunnellessani tiesin heti, että näistä judotunneista tulee varmasti mukavia ja ikimuistoisia meille kaikille. Huh… uskalsivat koskea tosiinsa. Asia jota pelkäsin eniten ;-)
Tunneillamme teimme lämmittelyinä normaaleja judoon kuuluvia perus- ja taitoliikkeitä. Kuperkeikkoja, erilaista pyörimistä, hyppimistä, suunnan vaihtoja jne. niin yksin kuin parin kanssa. Opiskelimme molemmilla tunneilla myös kaatumisen perusasioita ja toisella tunnilla jokaista oppilastamme pystyi jo sievästi heittämään (vaikka lähes kaikki totesivat ensimmäisellä tunnilla että mä en ainakaan suostu kaatumaan ;-).
"Rosvoheitto" polvelta lähti mallikkaasti päättyen heitettävän oikeaoppiseen ukemiin. Myös "hellä" o-soto-gari kaato onnistui mainiosti niin heittäjältä kuin heitettävältäkin ;-). Minä ja Mika olimme "heittopusseina" kun oppilasjoukko halusi kokeilla heittämistä vähän kovempaa.
Matossa opiskelimme useita sidontoja ja niiden toimivuutta testailtiin useaan otteeseen mattorandoreissa, joissa usein kuului hersyvää naurua ja näkyi nauravia ilmeitä.
Naurattaa....
Toisen tuntimme lopuksi näytimme muutamia irtautumisia jne. ja Mika kertoi judosta itsepuolustuslajina. Hänen viestinsä oli se, että kaikki kamppailulajit antavat eväitä itsensä "tekniseen" puolustamiseen, mutta asioita ei opita hetkessä. Kuudentoista tunnin itsepuolustuskurssi on hukkaan heitettyä rahaa !
Asenne on tärkeintä itsepuolustuksessa ja käytettävien keinojen on oltava oikeassa suhteessa uhkaan. Parhaiten itseään suojelee välttämällä sellaisia paikkoja ja tilanteita, joissa voi joutua uhatuksi. Pakeneminen on ensisijainen itsepuolustuskeino ja voimakeinoja saa käyttää vasta kun on pakko !!!
Eihän kahdella judotunnilla hirveästi ehdi, mutta uskon että nämä nuoret ja heidän opettajansa saivat positiivisen kuvan lajistamme. Yksi oppilaista oli jo ensimmäisen judotuntimme innoittamana lähdössä Tikkurilan Judokoiden peruskurssille helmikuun alussa !!!
Alla opettaja Marjo Enqvistin kommentteja judotuntiemme jälkeen:
"Judotuokionne olivat vallan mahtavia. Te veditte ne ammattitaitoisesti ja otitte
huomioon oppilaat, heidän tarpeensa, odotuksensa ja pelkonsa. Joukossahan oli muutamia, jotka eivät varmasti ikinä olleet tehneet tuollaisia liikkeitä. Hekin olivat mukana upeasti yrittäen parhaansa. Mukava, että jaksoitte myös kannustaa. Sen kautta saitte yritystä lisää
ja intoa…"
Miehestä mittaa...
Olipa kiva kokemus !!! Kiitos Jokirannan koulun oppilaille ja opettajille siitä, että saimme nauttia judosta yhdessä !
Erkki Jokikokko
28.1.2005
|
