Judoliiton koulutusjärjestelmä (esitetty Judo-Extreme risteilyllä 14-15.9.2002)
Historiaa
Viimeisen kymmenen vuoden aikana koulutusjärjestelmät niin judo- kuin muissakin lajiliitoissa ovat olleet suurten muutosten kourissa. Vielä 90-luvulla oli käytössä hyvin toimiva järjestelmä, joka muodostui C-, B, ja A perusosista sekä niiden lajiosista. Perusosan järjesti yhteisesti SVUL ja lajiosat ko. lajiliitto. Tällä järjestelmällä tuotettiin C-, B-, ja A- valmentajia. Luonnollisestikin kokonaisuudet olivat suurempia ja selkeämpiä verrattuna nykyiseen moduulimuotoiseen järjestelmään ja esim. B-lajiosa kesti viikon. Tämä vaati koulutuksiin osallistujilta sitoutumista lajiin ja motivaatiota kehittyä lajin parissa.
EU:hun liittymisen myötä tilanne kuitenkin muuttui. Vanhasta järjestelmästä luovuttiin ja otettiin käyttöön uusi 5-tasoinen järjestelmä. Vaadittiin, että suomalainen ohjaaja- ja valmentajakoulutus noudattaa yhteiseurooppalaista 5-portaista rakennetta siten, että esimerkiksi II-tason suorittanut henkilö on yhtä pätevä, olipa hän suorittanut tason sitten Suomessa tai vaikka Italiassa. Lisäksi tasovaatimuksiin kuului, että niissä on oltava erikseen linjat lasten- ja nuorten liikunnalle, aikuisten kunto- ja terveysliikunnalle, sekä kilpa- ja huippu-urheilulle. Tämän lisäksi eri tasoilla pitäisi olla tuntimääräisesti suurin piirtein sama määrä tunteja, sekä yhteneväinen sisältö niin, että vaikkapa I-tason suorittanut jääkiekkovalmentaja omaa samat perustiedot omasta lajistaan kuin saman tason suorittanut judoka.
Suurimpana ongelmana uuden koulutusjärjestelmän rakentamisessa on ollut selkeiden yhteisten standardien puute eri tasoilta, mm. tuntimäärien sekä sisältöjen osalta. Näitä ongelmia on ratkonut SLU:n Ohjaaja –ja valmentajakoulutuksen neuvottelukunta. Tämän viisivuotisen projektin päätteeksi on SLU saanut luotua yhteisen ’tutkintojen perusteet’ - paketin, johon myös Judoliiton koulutusjärjestelmä pohjautuu.
Tasoista yleisesti
Suomen Judoliiton koulutusjärjestelmän tavoitteena on antaa erityisosaamista ohjaajille ja valmentajille, jotka toimivat erilaisten ryhmien, lasten, nuorten ja aikuisten parissa. Tavoitteena on antaa jokaiselle judokalle mahdollisuus omaan koulutusputkeen, joka mahdollistaa kehittymisen pitkälle vaikkapa kilpailu-uran jälkeen, mutta myös tavalliselle harrastajalle tien kehittyä ohjaajana. Ohjaajalla tässä tarkoitettaan vetäjää, joka opettaa tiettyä ryhmää ja valmentajalla henkilöä, joka valmentaa henkilökohtaisesti tiettyä urheilijaa.
Tulevaisuudessa koulutuksissa pyritään hyödyntämään monimuoto-opiskelua, joka toteutetaan lähi-, etä- ja itseopiskeluna. I- ja II-tason kursseilla painopiste lähiopiskelussa on luonnollisesti tatamilla tapahtuva työskentely mahdollisuuksien mukaan. I- ja II-tasoilla koulutuksia järjestävät Judoliitto, Dan-kollegio ja SLU. Tavoitteena on saada kaikki I-tason kurssit järjestettyä tulevaisuudessa alueilla. II-tason kursseja voidaan järjestää myös alueilla, mikäli kysyntää on riittävästi, mutta pääsääntöisesti ne järjestetään urheiluopistoilla sekä leirien yhteydessä. Alempien tasojen kurssit suoritetaan ns. moduulikoulutuksena, joiden koko vaihtelee 10-20 tuntiin, eli käytännössä kurssit kestävät 1-2 päivää. III-taso on urheiluopistoilla tapahtuvaa koulutusta, yhteistyössä muiden kamppailulajiliittojen kanssa. IV-taso tarkoittaa liikunnanohjaaja tasoista opistotason tutkintoa ja V-taso on yliopistotason valmennuskoulutusta.
Taso I
n. 50 h opintokokonaisuus + käytännön ohjaus
Yleistä
Kouluttautujat saavat valmiudet yksittäisten harjoituskertojen toteuttamiseen ja saavat perustietoa harjoittelusta ja sen toteuttamisesta pidemmällä aikavälillä. Kouluttautujat alkavat pohtia omaa rooliaan ja vastuutaan ohjaajana/valmentajana, sekä hahmottavat mahdollisuutensa jatkokoulutukseen.
I-taso pitää sisällään pakollisia - sekä valinnaisia kursseja. I-tason pakollisten kurssien tavoitteena on antaa perustiedot lajista ja sen harjoittelusta, sekä siihen liittyvästä toimintaympäristöstä, liikuntafysiologiasta, ohjaamisesta, opettamisesta ja oppimisesta, sekä harjoituksen suunnittelusta. Valinnaisista kursseista voi ohjaaja, valmentaja tai kilpailija valita omansa mieltymystensä mukaan. Muksujudo- ja Nuori Suomi - ohjaajakoulutukset ovat erityisesti suunnattu lasten- ja nuorten liikunnasta kiinnostuneille kun taas peruskurssiohjaajakoulutus sopii kaikille, mutta toimii myös pohjana aikuisten kunto- ja terveysliikunnasta kiinnostuneille. Kilpailijoille on tarkoitettu C/D-tuomarin teoriaosa. Tavoitteena on, että ohjaaja tai valmentaja ymmärtää ja osaa soveltaa judon periaatteita niin tatamilla tapahtuvassa ohjaustoiminnassa, kuin omassa harjoittelussaankin
Taso II
n. 120 h opintokokonaisuus + käytännön ohjaus/valmennus
Yleistä
Taso II edellyttää pääsääntöisesti, että kouluttautuja on suorittanut tason I tai on muuten saanut vastaavat valmiudet ja että hän on toiminut ohjaajana/valmentajana. Kouluttautujat syventävät taitojaan ja tietojaan laajempiin kokonaisuuksiin: kausisuunniteluun ja oman toiminnan kehittämiseen pidemmällä aikavälillä.
II-taso pitää sisällään yhden pakollisen kurssin sekä lukuisia valinnaisia kursseja. Moduuleja on pyritty järjestelemään siten, että niistä alhaalta ylöspäin muodostuisi looginen kokonaisuus eri ryhmien ohjaajille ja valmentajille.
Aikuisten ohjaajakoulutus linja on tarkoitettu lähinnä aikuisten kunto ja –terveysliikunnasta kiinnostuneille kouluttautujille.
Seuraohjaajalinja on tarkoitettu lähinnä lasten ja nuorten ohjaamisesta kiinnostuneille, mutta antaa myös hyvät valmiudet ymmärtää ja opettaa kilpailijoiden ryhmää.
Valmentajakoulutuslinja on puhtaasti tarkoitettu kilpailijoille ja valmentajille.
Tason II koulutuksessa on tavoitteena laaja-alainen judo-osaaminen eri alueilla ja suositeltavaa onkin käydä hakemassa tietoa muiltakin linjoilta, kuin vain puhtaasti omalta sektorilta.
Tavoitteena on, että ohjaaja tai valmentaja ymmärtää ja osaa soveltaa judon periaatteita niin tatamilla tapahtuvassa ohjaustoiminnassa, kuin omassa harjoittelussaankin sekä ymmärtää judoa laajemmassakin mielessä ja toteuttaa periaatteita tatamin ulkopuolellakin.
Taso III
n. 120 h opintokokonaisuus + käytännön ohjaus/valmennus
Yleistä
Taso III edellyttää, että kouluttautuja on suorittanut tasot I ja II tai on muuten saanut vastaavat valmiudet ja että hän on toimii ohjaajana/valmentajana. Kouluttautujat syventävät taitojaan ja tietojaan laajempiin kokonaisuuksiin; kausisuunniteluun ja oman toiminnan kehittämiseen pidemmällä aikavälillä.
Vyövaatimukset
Koulutusjärjestelmä on jo sinänsä oma järjestelmänsä, eikä ole sidoksissa vyöarvojärjestelmään. Kaikkia koulutuksia voidaan käydä pääsääntöisesti vyön väristä välittämättä, mutta luonnollisestikin jotkut kurssit tarvitsevat ainakin jonkin verran judon perustaitoja. Vyöarvojärjestelmässä on minimikoulutusvaatimukset eri vyöarvoille. Tällä pyritään takaamaan ainakin jonkinlainen perusosaaminen jokaiselle judokalle. Koska koulutusjärjestelmä on suunnattu ohjaajille, on koulutuksiin alaikäraja 12 vuotta, joka on otettu huomioon myös vyöarvojärjestelmässä.
Tasotodistukset
Kouluttautujan suoritettua taso hyväksytysti, judoliitto myöntää tasotodistuksen, joka ilmaisee, minkä tasoisesta ohjaajasta tai valmentajasta on kysymys.
Taso I : sininen vyö
Taso II : ruskea vyö
Taso III : musta vyö
Taso IV : puna-valkoinen vyö
Taso V : merkkinä punainen vyö.
Koulutus seurojen tukena
Toimivan seuran peruspilari on osaava ja motivoitunut ohjaaja, joka pystyy vetämään laadukkaita ja mielenkiintoisia harjoituksia eri ryhmille ammattitaidolla. Mitä enemmän seurassa on erilaisia oman alansa ’spesialisteja’, eli ohjaajia, sen paremmin ryhmät toimivat ja seura kokonaisuutena menestyy. Yksittäisen urheilijan tärkein menestystekijä on taas osaava ja motivoitunut valmentaja. Jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä seurassa. Ohjaajat tekevät perustyön ja valmentajat viimeistelevät urheilijan. Luonnollisestikin toimivassa seurassa on muitakin harjoittelijoita kuin lapsia ja kilpaurheilijoita. Aikuisia, jotka harrastavat judoa kunto-, kata-, tai itsepuolustustarkoituksessa, kilpailu-uransa lopettaneita urheilijoita, erilaisia erityisryhmiä jne. Toimivan seuran tulee taata myös näille ryhmille tasokkaat harjoitukset. Tulevaisuuden visio on, että jokainen seuran vetäjä olisi ainakin II-tason suorittanut.
Judoseura koostuu muistakin kuin harjoittelijoista ja ohjaajista. Tärkein menestystekijä seuralle on hyvin toimiva hallinto, joka pystyy kehittämään seuraa eteenpäin. Tähän haasteeseen vastaa Judoliitto pyrkimällä koordinoimaan koulutusta myös seurassa toimiville seuratoimitsijoille, kuten sihteereille, puheenjohtajille, rahastonhoitajille ja markkinoinnista vastaaville. Ensi vuonna aloitamme "Seuratoiminnan kehitysprojektin" seuransa kehityksestä kiinnostuneiden seurojen kanssa.
Suomen Judoliiton koulutusvaliokunta toivoo, että uusi koulutusjärjestelmä auttaa judokoita ja seuroja kehittämään omaa ’tietään’ ja tätä kautta omalta osalta nostamaan Suomen judon tasoa vieläkin korkeammalle.
Terveisin
Mika Nurminen
Koulutusvaliokunnan pj.
Lisää tietoa koulutuksesta löytyy SLU:n sivuilta www.slu.fi/osaamiskeskus. Koulutuksesta laajemmin lisää Judo Extreme- risteilyllä 14.-15.9.