Nage-No-Kata leiri sunnuntai 20.3.2005 Järvenpäässä

(Vetäjinä olivat oik.: Staffan Lindgren, Seppo Kontio, Hannu Ruuth, Peter Mickelsson, Jouni Korkka, Mika Salsoila, Jaakko Hannula ja Teppo Matsson)

Paikalle saapuneet reilut kolmekymmentä opinhaluista saivat hyvää ja hyvinkin yksilökohtaista opastusta kataansa paikalla olleelta suurelta määrältä opettajia.

Kata-leirin aluksi Seppo Kontio kertoi kahden ensimmäisen osion tavoitteeksi harjoitella sitä, miten heittotilanteeseen ja heittoon päästään. Kataa kokonaisuutena harjoiteltaisiin vasta viimeisellä tunnilla. Tämä siitä syystä, että haluttiin painottaa uken roolia katan suorittamisessa (Seppo Kontion sanoin):

”Onnistunut kata vaatii uken oikeaa hyökkäystä. Jos uke esimerkiksi lyö ’väärin’, ei siitä aina pysty tekemään juuri katassa tarkoitettuja heittoja. Sama juttu on, jos uke toimii eri vaiheissa väärin. Eri katoissa ukella on oma ’rooli’, minkä mukaan uke tekee hyökkäykset ja vastaliikkeet.
Mielestäni waza on pilalla, jos uke hyppää heittoon. Jos uke taas pelkää ja ’hannaa’ vastaan, sehän menisi randoriksi ja on jo toinen harjoitustapa. Uken pitää 'antautua' heittoon, antaa torin suorittaa heitto.”

”Kataa harjoitellaan kuten muutakin judo-tekniikkaa eli ensin ’paloitellaan’ kata esimerkiksi heittohetkeen ja miten siihen päästään. Tästä on hyvä lähteä kelaamaan taaksepäin eli päästään kokonaisuuteen.

Kun oikeaan tilanteeseen päästään niin itse heitto yleensä menee helposti, edellyttäen, että heitto yleensä osataan ns. vapaasta liikkeestä. Uken tsugi-ashi-liikkeeseen reagoiminen ja heittoon vieminen on perustekniikan harjoittamista, mikä pitäisi olla tuttua heti alkeiden eli paikaltaan ja askeleesta opettelemisen jälkeen. Sama juttu on muiden katojen tekniikoissa. Katan tekniset vaiheet ovat lyhyesti: Uken hyökkäys, torin mukautuminen ja tekniikka.”

Leiriläisten panoksesta Kontio mainitsi tyytyväisenä, että iso osa oppilaista teki mm. ura-nagen oikein ja melko hyvällä ajoituksella, mihin vaikutti todennäköisesti uken roolin tarkka opetus varsinkin heiton lyönnissä. Myös tomoe-nagessa oli hänen mukaansa nähtävissä selvästi vähemmän uken virheitä eli näiden alueen kataleirien oppi taitaa mennä seuroissa perille.

Leiriläisille esiteltiin myös Suomen Dan-Kollegion uudet katavaatimukset graduoinneissa. Muutosten perusteiksi kerrottiin mm. yhtenäistämistarve useimmissa Länsi-Euroopan judomaissa noudatettavien Kodokanin katavaatimusten kanssa sekä se, että katalla ollut liian iso rooli vyökokeissa. (Uusista graduointisäännöistä löytyy lisätietoa Dan-Kollegion nettisivuilta: www.dan-kollegio.fi).

Niin innokkaita leiriläiset olivat oppimaan nage-no-katansa kuntoon, että kun piti vaihtaa katame-no-kataan leirin loppupuolella, vain kourallinen halusi siirtyä aiheen kimppuun vielä tässä vaiheessa. Loput hioivat päivän mittaan opittua aina vaan parempaan kuosiin. Sitä voisi jo sanoa paneutumiseksi.

Kuvat Peter Mickelsson

Seppoa muuten "hävetti" suunnattomasti se, että hän innostuksissaan näytti sekä sumi-gaeshin ja uki-wazan väärällä käsiotteella (meinas heittää kuvat nähtyään kirveen kaivoon ja jälkisensuroida kuvat :-). Hiaotteen molemmissa tekniikoissa pitäisi olla ns. "avoin", koko kämmenen ote, ei tuollainen "rättiin" tarttuva ;-) Eihän me poijjaat kuvia sensuroida, eihän ? Älkää kuitenkaan ottako em. tekniikoiden hiaotteista mallia, kaikesta muusta kannattaa ottaa :O T: Erkki

Seppo ite	ura nage 1	sumi gaeshi 1
sumi gaeshi 2	sumi gaeshi 3	sumi gaeshi 4
uki waza1	uki waza 2	uki waza 3jpg
yoko gage 1	yoko gage 2	youko guruma1
yoko guruma 2